Otteita päivästä kaksi

klo 9.07

- Hienoa, nyt kaikki istuvat omalla paikallaan.
- Ope, oonko mä omalla paikallani?
- Olet. Nyt kun me kaikki olemme omilla paikoillamme...oliko sinulla jotain asiaa?

Oppilas viittaa kiihkeästi tuolillaan vispaten. Ope epäilee, että lapsella on vessahätä.

- Ei. Mutta oonks määki mun omalla paikalla?
- Olet. Te kaikki olette omilla paikoillanne.
- Ope hei!
- Niin?
- Mulla ois sittenkin vessahätä. Tai oikeestaan mua kakattaa. Mä en vaan muistanut sitä ennen kuin sä sanoit että nyt me kakki ollaan omilla paikoillamme.

Luokasta kuuluu kiherrystä ja kuhinaa, mutta urheasti pinnistellen ope kerää itsensä ja pitää naamansa "ymmärtäväinen ja kärsivällinen" -ilmeellä.

- No sitten täytyy mennä vessaan. Muistatko missä se on?
- Muistan! Se on tuolla käytävässä.
- Hyvä juttu, menepä sitten käymään saman tien.
- Ai missä?
- Siellä vessassa.
- Ai niin...

Oppilas lähtee luokasta ja palaa noin 30 sekunnin kuluttua:

- Hei ope. Olinks mäkin mun omalla paikalla?
- Olit, mutta eikös sinulla ollut asiaa vessaan?
- ?
- Mihin olit menossa, muistatkos?
- No kakalle.
- Niin, alapa nyt mennä ettei tule kiire.
- Joo. Mutta ope, mä en enää muista missä se vessa on.

klo 10.35

Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin ruokalaan. Ope mainitsi sivulauseessa että siellä kunnioitetan hyviä tapoja, sillä tämähän on ravintola eikä sikala. Nyt lähdettään kertaamaan.

- Nyt pääsemme taas tutustumaan omaan ruokalaamme. Osaisiko joku kertoa omin sanoin mikä on ruokala?
- Se on niinku...tai emmää muista. Eiku, muistanpas! Se on niinkuin sikala mutta ihmisille.

klo 11.57

Ope kättelee ja kiittää jokaista päivän päätteeksi luokan ovella:

- Kiitos ja näkemiin. Hyvää viikonloppua!
- Kiitos.
- Kiitos ja näkemiin. Hyvää viikonloppua!
- Kiitos. Eikö me nukutakaan täällä päiväunia?

klo 20.45

Ope peittelee oman ekaluokkalaisensa yöunille.

- Äitin oma koululainen. Oletpa sinäkin jo iso poika...
- Joo. Mut hei, arvaatko mitä?
- No mitä?
- Tiiätkö mikä on siellä koulussa kivointa?
- No ne välitunnit!

Auts...